Every teardrop is a waterfall

Hunajaa huulien päällä
ohuena kalvona
raskaan makeana
Kieli käy nopeasti värähtäen, maistaen
kuka tätä edes syö?
Käsissä niiden varsilla kaukana voidetta koivusta
vai oliko se sitruunaa? 
Halusin vain pehmeät kyynerpäät
iho rypistyy paperiksi
Selkä kituu, painuu
ranka kiertyy epäluonnollisesti, puoli-istuva-asento suoraan helvetistä.
Miksi läppärit on keksitty?
Haaremihousut lantiolla
aivan yläpuolla luiden
päälipinnat paistavat
paistattelevat lukulampun valossa
partaalla kerrankin valokeilassa
Toppi liian valkoinen
ei peitä vapisevia hartioita
ei peitä henkeä haukkovaa kehää
ei peitä ihoa kankaan alla
Hiukset täysin pörrössä
takkutukka, pieni lapsi, keijukainen
ei koskaan vaan aina menninkäinen
mitä se vaalea väri edes auttaa?
Sormet täriseviä

(s*tanan syntymähumala)

runoilen valkoiselle paperille

joka on vain litteä näyttö

valhetta sekin
Vain totuus saa silmät punertamaan
valheissa voi elää elämän pituisen jakson
mutta se ei riitä
Elämä ruokkii kivulla
kyyneleissä on myrkkyä
ne eivät kelpaa juotavaksi
MITEN ME EDES SÄILYMME HENGISSÄ?

Hunajaa huulilla kuulostaa niin suloiselta ja romanttiselta. Ja minullahan on hunajaa huulilla

...koska ajattelin sen auttavan kuiviin huuliin. Suosittelisinko? Ehkäpä, se taitaa tosiaan auttaa. Mitä nyt huulet ovat ällöttävän makeassa siirapissa. Ja tunnen itseni niin ladyksi. 

Runot hämäävät, pörrötukka ei ole mikään kaunis näky tosiaankaan. Pörrötetty on, sellainen hardcore, tanssin aineissa kaduilla Stam1na korvissa soiden -tyyppinen.

Punaiset silmät ovat kaikista pahimmat. Ne kertovat jo kaiken. Kaiken säälittävyyden, liian tunteellisuuden, heikkouden ja PERKELE. Mikään ei ikinä muutu. Silmät palaavat takaisin normaaliin väriin ja luomet kuivuvat, mutta mieli ei ikinä koskaan milloinkaan palaudu ennen uutta tulvaa. 

Mihin tarvitaan tunteita? Aidosti. Angstaus on tunne. Tämä tekstin loppuosa ja vittusaatanat ovat angstia, surua, vihaa. Kaikista suurimmat tunteet. Rakkaus on suuri tunne ja niin lähellä noita kolmea. Mihin sitä tarvitaan? Se sekoittaa asiat, sotkee, luo epävarmuutta ja tekee ihmisistä erilaisia. Ja minä en enää jaksaisi sitä...