Valoissa

Tiivistettynä koko viikko, aika, elämä. Kaksi ongelmaa, ilman muistoja ei ole tarinaa, ja minä pyyhin aina kaiken pois. Toinen ongelma tiivistämisessä, voin jaaritella pari sivua melkein mistä tahansa, miten kertoa siis muutamalla lauseella tunneista. Minuuteista. Liian monesta sekunnista. Pelastakaa nyt joku, mies yli laidan!

Maanantaivapaa, ja vappu kaverin kanssa. Kävelyä vanhan kaupungin kaduilla, poskien sisäpinta vereslihalla. Soitanko sille?
En helvetissä.
Joukko abeja tuli vastaan, mankka hehkuen musiikista. Heidot vaihdettiin vieraiden kesken. Sielussa lämmitti, se oli täynnä valoa valoa valoa. 

Tiistaina yritin kiriä aikaa, tappelin auton kanssa, käsijarru päihitti minut. Nauroin itselleni kauan ja hartaasti, huomasin auringon ruskettaneen silmäluomeni. Kuinkako huomasin, kajaalin kohdilla oli vain valkoista. Valoa valoa valoa.

Keskiviikkona kai lauloin liian kovaa kotona, ja menin kaksi tuntia aiemmin kouluun. Istuin väärällä tunnilla ja hiivin lopulta kuviksenluokkaan. Ovi auki, nöyrä katse opettajaan. Hiivin varastoon, oliko leukani koholla? Tapahtuiko illalla jotain? Löysin lintuja, niiden siivet olivat niin monista väreistä kudottuja, valosta valosta valosta.

Torstaina ensimmäinen jälki-istuntolappuni. Valkoinen ja niin viaton paperi... Koko illan olin töissä, istuin autossa ja haravoin maata katseellani. Golfpallot olivat piilosilla, leikki loppui jo! Päätäni alkoi särkeä, luomieni takaa näin silti vain valoa valoa valoa.

Perjantaina äidinkielen ympäröimänä ja silti niin tyhjin käsin. Myöhemmin (inhoan inhoan tuota sanaa, mutta kuinka tärkeä se onkaan!) nauroin lähelläni hulluja, minä kaikista sekopäisin. Tanssissa vaihdoin asennetta tunnin mukaan, auringonkeltaisen surupukuun. Illalla valvoin liian myöhään ja annoin itseni olla niin kuin joskus ennen sitä, ennen... valoa valoa valoa.

Tänään kuljin tunteja sateessa, pystyttelin hiljaa etten huutaisi. Petyin itseeni taas, en voi kirjoittaa tuota kauniimmin. Kaverini halusi minut ulos talosta, juoksemaan aurinkoon. Mutta rammat eivät juokse. Rammat eivät edes kävele. Rammat istuvat sängyllä läppäri nilkkojen päällä, ja toivovat kivun häipyvän edes hetkeksi. Tietokoneen näyttö pelkkää valoa valoa valoa.