En osaa elää

On niitä päiviä, kun ei vain jaksaisi olla. Tämä päivä huipentui sellaiseksi.
Muutama sana: en jaksa.
En jaksa kertoa vaikeasta fysiikankokeesta tai ärsyttävistä ihmisistä.
En jaksa kertoa kusipäisestä isästä, ja siitä, ettei minun vain ilmeisesti kannattaisi avata suutani tämän katon alla.
En jaksa kertoa jäätävästä pyöräilymatkasta, kasvot tunnottomina.
En jaksa kertoa vaikeista tanssiliikkeistä, enkä jatkuvasta heikkouden tunteesta, joka vaivaa minua nykyään. Palelee, pyörryttää, niin se vain on.
En jaksa kertoa päivän ainoasta valoistasta kymmenminuuttisesta ja siitä euforian tunteesta.
En jaksa.
Kurkkua kuristaa, ja rinnassa painaa jokin iso möykky. Haluaisin vain joskus pois.