maanantai 12. syyskuuta 2011

Yksi Pieni Ihme

Yllättäen, kaiken pahan ja ikävän keskeltä, löytyy jotain, joka saa hymyilemään. Pieniä ihmeitä elämässä.

Muutama viikko takaperin lauantaina sain ilon viihdyttää golfproni lasta. Zara on n. 6v. ja äärimmäisen suloinen tapaus. En muista, koska viimeksi hymy säilyi kasvoillani niin kauan putkeen. Kuitenkin, päädyimme lopulta piirtelemään ja aina kun löydän sivut, joille Zara on taiteillut, tulen pakostakin hyvälle tuulelle!

Ostin jälleen uuden kirjan, jo toinen löytö muutaman viikon sisällä. Ensimmäinen ostos: Tarkoitettu, oli upea teos, joten seuraavaa odotellessa.
Hankin uuden pipon, Maidenin logolla. Rakastan sitä jo nyt, ja kyseinen päähine on jo toinen kyseiseltä ihmiseltä ostettu. Hyvin kulkee.

Aloitin jälleen villasukkien kutomisen, ja olen saanut viikon sisällä aikaseksi yhdet turkoosit perussukat, ja yhden, ihastuttavan suloisen tekeleen. Langan nimi on Noki, ja värit vaihtelevät violetista siniseen ja kastanjanruskeasta likaisen vihreään.

Löysin kirjastosta vihdoin ja viimein Anni Swanin sadut, ja pääsen vihdoi perehtymään idolini (Hectorin) lapsuuteen. Hänelle ja hänen sisaruksilleen kun luettiin kyseisiä satuja rangaistukseksi.

Tajusin löytäneeni uskomattoman kauniin sanan. Siluetti (,tai silhuetti).
Toiset kauniit sanat, sävel ja kyynel, kalpenevat tämän rinnallan. Siluetti, silhuetti, silhouette...



Näkisinpä ihmeen, kesäyönä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti